lauantai 14. tammikuuta 2012

Sijoiltaan

Miksi katsoa maailmalle kun oikein
mikään ei ole paikallaan. Vääristynyt
kuva kun ei kaikkialla ole sama.
Toisen oikea on toisen entistä
vääristyneempi kommentointi tai
keskustelu vaikeaa kun ei tunne toista.

Tuntematon komentaja on antanut
tuntemattomalla voimalla hajaantumis
käskyn, jota pasifistikin noudattaa.
Puhelinmuistiot ja sosiaaliset mediat
pursuavat nimiä, vaikka joka paikassa
on tyhjää. Illuusio elämästä.

Ainoa hetki, joka tuntuu jäävän. Normista
poikkeavat hetket menevät yhtä nopeasti
kuin tulivatkin. Eipä ole meistä niitä
muistelemaan lämmöllä. Kun emmehän omista
niitä enää vaan kaikessa hiljaisuudessa
kirjoittelemme sopimuksia niistä
luopuaksemme.

© Mikko Järvinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti