maanantai 20. elokuuta 2012

Mitä meissä piilee

Yksi tarttuu aseisiin, toisen unohtaessa omat tekonsa. Toisaalta kaikki tekevät sitä joskus. Tietoisesti tai kadottaen itsensä. Tietoisesti niin tekevät eivät saisi ihmetellä lopputuloksia.

Monissa ihmisissäon piilossa "aikansa suuri rakastaja" taikka "pelastaja", mutta kuka ihmeessä pitää heidän esiriippuaan suljettuna. He eivät asu yhdessä ainoassa ihmisessä.

Seinäruusutkin tanssivat niin että rajat hämärtyvät. Millainen on se ihminen, joka ottaa tästä kaikesta selvää. Sellaista tuskin edustaa sivuunkatsoja.

Muutosten ilmapiiri

Koulun ympärille kasvaa aita, kuulemma tuomaan turvaa. Luottamusta jää sen ulkopuolelle. Muutenkin sitä vaivaa suunnitelmallisuus, joka ei ole, sille mitenkään omainaista. Pukki on viety pois ja tilalle on tuotu keltainen turvaliivi. Ne asuvat siinä parakissa.

Lasten tieltä on viety leikkipuisto edistämään  läpikulkua, joka sekin on kielletty, Ruoho elää siellä nyt, mutta tila on tyhjä niille jotka muistavat. Kaipaisi elämää, jota nyt etsitään vain viereltä.

Kauempana, jossakin alhaalla tai miksi ei ylhäälläkin. Joskus siitä humusta uskottiin todella löytyvän jotakin. Oli siellä jotakin, mutta ei sitä mitä etsimme. Se mitä oli roikkuu köydestä, meille näkymättömässä paikassa.