torstai 11. elokuuta 2011

Suudelmasi kaiku


Kun huulemme kohtasivat pysähdyin
kuin teräsbetoniseen seinään.
Minut pitää paikallanii ylitseni
pyyhkivä hyökyaalto, jollainen
sinä olet. Syleilysi tunkee joka
sopukkaan minussa ja on terve tullut.

Huuliemme irrotessa neljäs ulottuvuus
pysäyttää aallon pyörimään paikallaan.
Siinä hetkessä opettelisin surffaamaan.

© Mikko Järvinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti