Sinä asuit ennen täällä. Ei sitä näe enää
mistään, tavarasi on kannettu pois niiden
toimesta joilla oli voimia siihen. Itselläni
ymmärrys on kirjoitettu pergamentille, jonka
olen tainnut lähettää pullopostina. Ehkäpä
itseäni viisaimmille ihmisille.
Miltä rannalta mahtavat pullon löytää. Ehkäpä
puhuit siellä joskus. Ei tuota vaikeuksia
kuvitella mitä olisit saattanut sanoa siellä.
Mahdoton kuvata toiselle sitä, äänesi kun
värähtelee syvällä.
Rannalta lähtee monta polkua kohti sisämaata,
niistä oikean erottaminen jollekkin muulle
voisi olla lähes epätoivoinen koitos. Minä
kuuntelisin vain tuulia ja se kertoisi mihin
minun on kuljettava.
© Mikko Järvinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti