Tähän aikaan kuuluu että kaikki
on näkyvillä, vaikka se poistaa
haastetta ja vie esteitä
mennessään. Kääntyessämme pois
huomaamme etteivät ne ole
tehneet mitään. Kaikki ne ovat
paikallaan, niitä ei ole
piilotettu.
Kaipaamastamme tiedämme kyllä
mitä se on, mutta missä ne
ovat ei kukaan tiedä. Näin
siis asian ytimen äärellä,
sinne jos tuijottaa liian
kauan ei mene näkö vaan
puhekykysi.
Toiset eivät edes tarvitse
apua piiloitus toimissaan.
Myönnettäköön että kyse voi
olla muustakin. Todelta
kuitenkin näyttää etteivät
tiedä yhtä sun toista ja
ne askeleet.
Joistakin tilanteista
muodostuu ikäänkuin peilejä.
Kopioidessaan piiloittavat
ominaisuuksia toisiin esille.
Emme oikeastaan katso näitä
tapahtumia, mutta ihmettelemme
lopputuloksia. Muutetaan
maailmaa muuttumalla itse,
muuten emme näe mitään kohta,
kun uuden maailman aurinko
nousee.
© Mikko Järvinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti