Jos se valonsäde olisi viimeinen katsoisin
sillä sinua, jotta näkisin vielä hymysi ja
silmäsi viimeistä kertaa. mikä muu sopisi
muistoiksi pimeyteen? Pakko uskoa että
muilla muistoilla ei ole siellä sijaa.
Viimeinen tilkka vettä pullon pohjalla.
Kastelisin sillä huulesi ja kuivuisin
hymy omillani, kun tietäisin sinun
selviävän pois täältä. Mene ! On koettu
jo liikaa viimeisiä.
Kosketuksesi kirjaisin viimeiseksi
tuntemakseni asiaksi. Sinne minne minun
mentävä, siellä kylmä vie tunnon tavalla
tai toisella. Kovasti haluaisin muistaa
miltä tunnuit ihollani.
Tähän kokoelmaan en kuitenkaan lukisi,
sitä minkä lupasimme toisillemme.
Viimeisten asioiden inventaariossa jotain
jäisi aina puuttumaan. Olen vienyt sen
mukanani pois. Antaisin sen vain sinulle.
© Mikko Järvinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti