sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Koskettama



Kaikessa harmaudessaan se ei ole vielä tehnyt päätöstä siirtyäkseen suuntaan taikka toiseen. Koskee olla koskettamatta, sillä hän on kauneuden koskettama. Värit seuratkoon hänen jalanjäljissään päätöksen toteutukseen.

Hänen kokonaisuutensa säikeet tunkeutuvat minuun, enkä halua vastustella sitä. Otan kaiken vastaan mitä vain saan. Halu vastata kosketukseen on suuri, mutta toimena se on ajatuksieni vanki.

Liikkui kuin tumma hahmo vallankumouksen aattona, ennen suurta tekoa. Kaikki tiesivät hänestä, mutta hänen tulonsa oli yhtä tuntematon, kuin mitä hän kantoi mukanaan.

Yhteen kietoutuneet sydämet seisoivat lopussa ja lauluin kertoivat siitä mitä hän kantoi.




© Mikko Järvinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti